Rooma koronan aikaan joulukuu 2020
Lähtö Sisiliasta sujui rutiinilla. Taksi toi, taksi vei. Välillä Alitalia lennätti Cataniasta Roomaan. Etna tulivuori savusi uhkaavasti lentäessämme sen yli, mutta kone ohjattiin tuhkapilven yläpuolelle.
Roomassa oli saapuessani säkkipimeää, mutta mies kyltin kanssa oli paikalla. Pääsimme nopeasti Fiumincinon lentokentältä Trastevereen, jossa asuntoni sijaitsee.
Uusi kaupunki, uudet samat rutiinit. Connad marketti löytyy kulman takaa Via Trasteverelta, joka muistuttaa leveine jalkakäytävineen Pariisin bulevardeja. Neljä kassilista sapuskaa ja mehuja. Ravintolat suljetaan jo kuudelta joten illalla sinne ei menemistä.
Lopullisen avioeron ensimmäinen virallinen hakupäivä oli 18.12. Lentoni Roomaan 17.12. 16.12. virka-ajan päättymisen jälkeen kello 17.30 kalkkiviivoille venyneet neuvottelut saatiin suotuisaan päätökseen. Käräjäoikeuteen lähti molempien allekirjoittama ilmoitus avioeron perumisesta.
Näin päättyi kahdeksan kuukautta vellonut erohanke, jossa ei käänteitä puuttunut. Olen kirjoittanut niistä kolmen sadan sivun tekstin, mutta sopimamme mukaan sitä ei saa pariin vuoteen minnekään levittää.
Lopputulos oli aavistettavissa, vaikka vääntö jatkui kuin Brexit neuvotteluissa yliajalle. Päätöksen jälkeen 18 ja puoli vuotta jatkunut suhteemme jatkaa entisellä mutta laadullisesti uudella paremmalla tasolla. Enemmän vapauksia tulla ja mennä puolin ja toisin.
Suhteen loppuaikojen kimurantteja käännöksiä kuvaa, että nyt minä oleskelen seuraavan kuukauden Roomassa. Vaimo jatkaa mökkielämäänsä Ortigian saarella Siracusessa. Jos koronarajoitukset sallivat, tapaamme Firenzessä tammikuun alkupuolella.
Asun Roomassa siis Tiber joen toisella puolen Trasteveressa. Ennen tämä oli köyhää seutua mutta nyt täällä asuu paljon ulkomaalaisia ja opiskelijoita. Trasteveren kujilla on hyviä ravintoloita joissa olen saanut reissun tähän asti parasta sapuskaa.
Kujilla vetelehtii tosin paljon myös narkkareita ja muita kerjäläisiä, joten meno on päällisin puolin paljon stadin Kalliota synkempää. Mutta koska en ole kymmeniin vuosiin antanut kerjäläisille latin latia, ei minulla ole mitään hätää. Tapani mukaan murisen heille ja muulle epämääräiselle sakille. Kukaan ei asetu poikkiteloin.
Rooma on huomattavasti vauraampi kaupunki kuin Siracuse. Merkkiliikeitä joista ei Suomessa tietoakaan keskustassa piisaa. Mutta kääntöpuolena täällä on paljon enemmän kerjäläisiä. Lisäksi kodittomat asuvat Tiberjoen rannoilla teltoissaan.
Eilen tein Rooman pakollisten nähtävyyksien kiertokävelyn. Sille kertyi Iphonen laskurin mukaan mittaa 18,2 kilometriä. Campo De Fiori, Piazza Navona, Pantheon, Fontana di Trevi, Piazza Spagna portaineen, Termini asema, tyhjä Vatikaani ja Pietarin kirkko. Loppumatkasta olo oli kuin muinoin interraililla, jalat väsyneet ja kipeät.
Ajoin metrolla Termini asemalta Vatikaaniin. Muuten annoin kengille kyytiä. Nähtävyydet Rooman keskustassa ovat lähellä toisiaan. En mä mitään karttaa katsonut vaan kyselin ihmisiltä suuntia. Aina pääsin perille. Pari kertaa tarkistin varmuuden vuoksi Applen kartoista missä mennään.
Tämä vuosi jää historiaan kohdallani siitä, että sain ensimmäisen ja viimeisen kerran elämässäni nähdä Ateenan Akropoliksen ja Vatikaanin maailman suurimman kirkon Pietarinkirkon ilman turistilaumoja. Tämä tilaisuus ei tule toistumaan.
Olin alun perin matkalla Vietnamiin, mutta siellä raja on edelleenkin matkailijoille kiinni. Tilalle tuli Kreikan ja Italian kierros, jota en ole katunut. Erityisesti Italia on paikka jonne voisin muuttaa asumaan pysyvästi. Tosin Kaakkois-Aasian ja eteläisen Euroopan vertailu on mahdotonta. Ne ovat omalla tavallaan kumpikin täydellisiä kulttuureita.
Kävelyretkeni kesti seitsemän tuntia, joten illalla olin väsynyt mutta jaksoin katsoa leffan Memento Netflixistä. Yöllä nukuin yhdeksän tuntia. Päivällä vielä parin tunnin päikkärit. Kylmyys ei vaivaa Rooman asunnossani, täällä on toisin kuin Siracusessa keskuslämmitys.
Lisäksi netti toimii vauhdikkaasti kuin koti-Suomessa, josta olen tänä vuonna ollut pois nyt yli 4 kuukautta. Eikä ole ikävä kuin vaimoa ja koiraa. Vaimo on tallessa Sisiliassa, koira Kotkan landella.
Jouluna tulee odotettu ulkonaliikkumiskielto. Se kestää 24-27.12, 31.12-3.1.2021 ja 5-6. tammikuuta. Yhteensä 10 päivää. Ilman pakottavaa syytä ei asiaa ulos, vain apteekkiin ja ruokakauppaan saa mennä. Ostinkin tänään jo neljä kasillista sapuskaa karanteenin ajaksi.
Ei asia minua suuremmin edes ota päähän. Situation is what situation is. 10 päivää aikaa tehdä vaikka kirjallisia töitä. Mulla on vanhoja käsiksiä koneella useampi, joten voisi vaikka vääntää pari valmiiksi. Ja netti toimii; leffoja, dokkareita, musaa piisaa tuutin täydeltä.
Viinahommia ei ole harrastanut yli neljään viikkoon, eikä asuntoon johtavat jyrkät portaat houkuttele yrittämään. Nukkumista sen sijaan olen oppinut uudestaan. Nyt menee kevyesti 7-8 tuntia yössä, päikkärit päälle. Fiilis on jotenkin ehyempi kun ei univajeessa touhua mitä sattuu.
Sisiliaan aion vielä palata monesti. Siellä on paljon nähtävää, joten osa jäi välistä koronan aiheuttaessa lähes neljän viikon liikkumiskiellon alueiden välillä marraskuussa.
Rokotukset alkavat pian Italiassa muun EU:n tapaan. Mutta joulun jälkeen olisi ollut odotettavissa ilman uutta karanteenia täyskatastrofi. Ihmiset ovat väsyneet pitämään välejä, joulukauppa tukki Rooman ja Milanon ostoskadut. Hallitus joutui monen muun Euroopan maan tavoin säätämään uudet rajoitukset joulun ja uudenvuoden ajaksi.
Näillä mennään vuoden loppuun. Ja ensi vuonna Toscanan vehreät kunnaat.
